1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
1.1 Muutokset laatimisperiaatteissa ja tietojen vertailtavuus
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tiedot yhdistellään vuodesta 2006 alkaen konsernitilinpäätökseen pääosin kunkin maan paikallisten säännösten mukaan laskettuina. Käsittelytavan muutoksesta aiheutuva vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen on vähäinen.
Konserniin kuuluvien kiinteistöyhtiöiden arvojen tarkistuksen yhteydessä omaisuuden tasearvoa alennettiin (2,6 milj. €) ja vertailutiedot vuodelta 2005 on muutettu vastaavasti.
Hedge Fund -rahastojen tilinpäätöshetkellä kohdistamatta olevat merkintämaksut esitetään sijoituksina (aiemmin siirtosaamisten ryhmässä). Vuoden 2005 vertailutieto (merkintämaksujen määrä 50 milj. €) on oikaistu.
Sijoitusten hoidosta ulkopuolisille omaisuudenhoitajille maksettavat menestyspalkkiot käsitellään vuodesta 2006 alkaen suoraan tuottojen vähennyksinä. Vuoden 2005 vertailutieto on oikaistu.
Aiemmin ryhmähenkivakuutusten ryhmässä esitetyt, emoyhtiön myöntämät useita vakuutettuja sisältävät vakuutussopimukset on maksutulon erittelyssä raportoitu niiden luonnetta paremmin vastaavassa ryhmässä muu yksilöllinen henkivakuutus myös vuoden 2005 vertailutiedon osalta.
Sijoitusrahastojen maksamat palkkionpalautukset kirjataan vuoden 2006 viimeisestä neljänneksestä alkaen suoraan sijoitustoiminnan tuotoiksi, aiemmin ne tuloutuivat osana näiden sijoitusten arvonmuutoksia.
1.2 Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätökseen yhdistellään sellaiset yhteisöt, joissa emoyhtiöllä on joko suoraan tai välillisesti määräysvalta. Suomi-yhtiön kaikissa tytäryrityksissä määräysvalta perustuu äänienemmistöön.
Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista eliminoidaan yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako, aktivoidut sisäiset katteet sekä keskinäinen osakeomistus. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt yhdistellään hankintahetkestä lähtien ja vuoden aikana myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka. Eliminoidut sisäiset katteet tuloutetaan suunnitelmapoistojen tai arvonalennusten suhteessa. Tuloksesta ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön osuus omaksi eräkseen.
Konsernin keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen. Syntynyt konserniaktiiva jaetaan tytäryhtiöiden omaisuuserille ja poistetaan näiden poistosuunnitelman mukaan. Vuonna 2003 vapaaehtoiseen selvitystilaan asetetun tytäryhtiön Henki-Suomen toimilupa vakuutustoimialalla on peruutettu ja yhtiön lopulliset purkutoimet ovat käynnissä. Henki-Suomen kohdistamattoman liikearvon poistoa on jatkettu aikaisemman poistosuunnitelman mukaisesti. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittynyt liikearvo on poistettu loppuun vuonna 2006.
Osakkuusyritykset eli yritykset, joiden äänivallasta konserni omistaa 20-50 prosenttia, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääosin pääomaosuusmenetelmällä. Tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus yhdisteltyjen osakkuusyritysten tuloksista. Taseessa osakkuusyritysten hankintamenoon ja konsernin vapaaseen omaan pääomaan lisätään konsernin osuus hankinnan jälkeen kertyneistä osakkuusyrityksen voitoista tai tappioista. Konsernin ja osakkuusyritysten välisistä kaupoista syntyneet aktivoidut sisäiset katteet eliminoidaan konsernin omistusosuuden suhteessa. Konserniaktiiva ja eliminoitu sisäinen kate kirjataan tuloslaskelmaan samoja periaatteita noudattaen kuin tytäryhtiöitä yhdisteltäessä.
Pohjola-Yhtymä Oyj oli konsernin osakkuusyhtiö vuoden 2005 syyskuussa tapahtuneeseen myyntiin saakka.
Omistukset (20-50 prosenttia) keskinäisissä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä jätetään yhdistelemättä. Koska näiden yhtiöiden kulut katetaan osakkailta perittävillä yhtiövastikkeilla, on yhdistelemättä jättämisen vaikutus konsernin tulokseen ja vapaaseen omaan pääomaan vähäinen.
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen jätetään yhdistelemättä konserniin, sillä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain mukaan lakisääteistä eläkevakuutusta harjoittavaa yhtiötä ei saa yhdistellä muun yrityksen konsernitilinpäätökseen. Yhdistelykielto perustuu työeläkevakuutusta koskeviin rajoituksiin. Konsernilla ja Ilmarisella on joitakin keskinäisiä liiketapahtumia, jotka liittyvät tavanomaiseen vakuutustoimintaan tai siihen liittyvään toimintaan.
1.3 Sijoitusten kirjanpitoarvo
Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Joidenkin kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvoja on korotettu (ks. kohta 1.5). Suunnitelmapoisto vähennetään myös rakennusten tuloutetuista arvonkorotuksista.
Sijoitusomaisuudeksi katsottavat muut osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja alkuperäisen hankintahinnan erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Osakelainauksen kohteena olevat osakkeet arvostetaan vastaavalla tavalla. Lainassa olevien osakkeiden määrä ilmoitetaan liitetiedoissa.
Rahastomuotoiset pääomasijoitukset esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Käypänä arvona pidetään kunkin rahaston viimeksi ilmoittaman arvon mukaan laskettua hallinnointipalkkioilla lisättyä rahasto-osuuden arvoa. Rahastomuotoisten sijoitusten kirjanpitoarvoa alennetaan kuitenkin vasta perustamisvuotta seuraavana vuonna, ellei rahaston arvossa ole tapahtunut merkittävää alentumista. Noteeraamattomien suorien pääomasijoitusten arvoa alennetaan uusien rahoituskierrosten tai ulkopuolisten toteuttamien myyntien hintatietojen perusteella tai substanssiarvon mukaan.
Käyttöomaisuudeksi katsottavat osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa pysyvillä arvonalennuksilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintameno lasketaan fifo-menetelmää käyttäen.
Saamisiksi katsottavat sijoitukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä.
Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta.
Johdannaissopimukset arvostetaan markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset käsitellään kirjanpidossa ei-suojaavina. Johdannaissopimusten käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon erotus merkitään tuloslaskelmaan kuluksi. Realisoitumatonta arvostusvoittoa ei kirjata. Tuloslaskelmaan kirjaamattomat muiden johdannaisten kuin suojaavien valuuttajohdannaisten arvostuserot ja ei-suojaavien sopimusten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden sijoitusomaisuus mukaanlukien sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteeksi hankitut sijoitukset arvostetaan käypään arvoon paikallisten säännösten mukaisesti.
1.4 Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo
Aineettomat hyödykkeet sekä koneet ja kalusto esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot.
Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon.
Emoyhtiössä tytäryhtiö Henki-Suomen vakuutusliiketoiminnan kaupasta vuonna 2003 maksetun goodwillin (45 milj. €) poistoa on jatkettu suunnitelman mukaan. Henki-Suomen purkutappio poistettiin loppuun vuonna 2005.
1.5 Sijoitusten arvonkorotukset
Maa- ja vesialueiden, rakennusten ja arvopapereiden arvoja voidaan korottaa. Sijoitusomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä kirjataan tuloslaskelmaan ja käyttöomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä arvonkorotusrahastoon. Vanhimpien arvonkorotusten vastaerät ovat aikaisemman kirjauskäytännön mukaisesti arvonkorotusrahastossa, pohjarahastossa tai vakuutusteknisessä vastuuvelassa. Arvonkorotusrahastoa saa käyttää pohjarahaston kartuttamiseen siltä osin kuin se kartutushetkellä kohdistuu käyttöomaisuudeksi katsottaviin sijoituksiin.
Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, tuloutettu arvonkorotus oikaistaan tulosvaikutteisesti ja rahastoitu arvonkorotus peruutetaan arvonkorotusrahastosta tai, mikäli arvonkorotusrahasto on käytetty pohjarahaston kartuttamiseen, vapaasta omasta pääomasta. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan kirjattu vanha arvonkorotus oikaistaan myös tulosvaikutteisesti.
Rakennusten tuloutettu arvonkorotus poistetaan suunnitelman mukaan.
1.6 Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot
Tilinpäätöksen liitetiedoissa kerrotaan tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista tai osakkuusyritysten yhdistelyyn liittyvistä oikaisuista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot.
Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n asiantuntijat määrittelevät Suomi-yhtiön osalta vuosittain kullekin kiinteistölle ja kiinteistöosakkeelle käyvän arvon. Käyvät arvot määritellään lähinnä tuottoarvomenetelmällä. Rinnakkaisena arviointimenetelmänä käytetään tonttien ja asuinkiinteistöjen osalta alueellisia markkinahintatilastoja ja rakennusten osalta teknisiä nykyarvoja. Käyvät arvot määritellään yksilöllisesti kohteittain ja varovaisuuden periaatetta noudattaen.
Osakkeiden ja osuuksien sekä rahoitusmarkkinavälineiden, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, käypänä arvona käytetään tilinpäätöspäivän viimeistä jatkuvan kaupankäynnin mukaista ostokurssia tai sen puuttuessa vastaavaa kaupankäyntikurssia. Mikäli tilinpäätöspäivä ei ole pörssipäivä käytetään tätä päivää edeltävää vastaavaa kurssia. Muiden osakkeiden, osuuksien ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin perustuvaa arvoa.
Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa.
1.7 Vakuutustekninen vastuuvelka
Vastuuvelkaa laskettaessa käytetään pääosin sopimuskohtaista laskentaa.
Vakuutussopimusten laskuperustekorko vaihtelee vakuutuslajin ja vakuutuksien alkamisajankohdan suhteen 3,5 % ja 4,5 % välillä. Tämän lisäksi osalle vakuutuskannasta on luvattu aikanaan pysyvänä lisäetuna mm. 2,7 % vuotuinen lisäetu.
Vakuutussopimusten normaali diskonttokorko vastaa ryhmäeläkevakuutussopimuksia lukuun ottamatta sopimuksen laskuperustekorkoa. Ryhmäeläkevakuutuksissa diskonttokorko on pääsääntöisesti 3,5 %. Näin ollen niiden laskenta täyttää niitä koskevat määräykset ja asetukset. Niiden lisäetujen osalta, joihin vakuutussopimuksissa ei ole sitouduttu, mutta jotka on kuitenkin aikanaan myönnetty pysyvinä, vastuuvelka arvioidaan käyttäen ko. vakuutussopimusten normaalia diskonttokorkoa ja kokemusperäistä informaatiota vakuutusten päättymisestä (ml. kuolevuus).
Suomi-yhtiö on täydentänyt vastuuvelkaansa korkean normaalin diskonttokoron vuoksi vuoden 2005 tilinpäätöksen yhteydessä. Tuolloin tehdyn päätöksen mukaisesti ko. täydennysvastuusta katetaan normaalin diskonttokorkokulun ja 3,25 % korolla lasketun korkokulun erotus tilivuoden osalta.
Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy lisäetujen vastuu. Lisäetuja ovat Vakuutusvalvontaviraston määräysten mukaan kaikki ne edut, joihin vakuutusyhtiö ei ole sitoutunut vakuutussopimuksissa, esimerkiksi maksun alennukset, lisäsummat, asiakashyvitykset ja lisäetuvastuu tulevia asiakashyvityksiä varten. Tilikautena päätettyjen lisäetujen vaikutus vakuutustekniseen tulokseen määrätään laskemalla lisäetupäätöksistä aiheutuva vastuuvelan määrä.
Vakuutustekniseen vastuuvelkaan on myös varattu vakuutuskannan hoitoon arviolta kuluvien tulevien kustannusten ja vakuutuskannasta kertyvien tulevien kuormitustulojen erotuksen pääoma-arvo. Täydennyksen yhteismäärä vuoden 2006 lopussa oli 38 miljoonaa euroa.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden vastuuvelka on määrätty paikallisten määräysten ja asetusten mukaisesti. Käytetyt diskonttokorot vaihtelevat myös siellä vakuutuslajin ja vakuutuksen alkamisajankohdan mukaan. Tämän lisäksi diskonttokorkoon vaikuttaa myös valuutta, jonka määräisenä yhtiön vastuu on.
1.8 Vastuuvelan kate
Yhtiön vastuuvelka on katettu ensivakuutusliikettä harjoittavan vakuutusyhtiön vastuuvelan katteesta annetussa asetuksessa määrätyllä tavalla. Yhtiö on saanut Vakuutusvalvontavirastolta poikkeusluvan poiketa tarvittaessa edellä mainituista määräyksistä siten, että siltä osin kun korkorahastojen osuutta luetaan kateomaisuudessa sellaiseen omaisuusryhmään, joilla voidaan kattaa enintään 50 % vastuuvelan bruttomäärästä, voidaan kyseisen omaisuusryhmän prosenttiosuutta kasvattaa korkorahastojen osuuksilla. Poikkeuslupa on annettu ajalle 31.12.2006 -1.1.2008.
1.9 Kohtuusperiaate
Vakuutusyhtiölain mukaan kohtuullinen osa vakuutusliikkeen tuottamasta ylijäämästä on palautettava lisäetuina sellaisille vakuutuksenottajille, joilla on vakuutussopimuksen mukaan oikeus lisäetuihin. Suomi-yhtiö määrittelee asiakkaidensa vakuutussäästöille hyvitettävän kokonaistuoton sijoitustensa tavoiteallokaation mukaisen sijoituskannan pitkän aikavälin tuotto-odotuksen kautta. Tuottoa alentavana tekijänä otetaan huomioon vakuutusten sitoman pääoman kustannus. Sijoitusten tavoiteallokaatiota määriteltäessä otetaan huomioon yhtiön vakavaraisuusasema. Lisäetuna annetaan se määrä, jolla vakuutukselle määritelty kokonaistuotto ylittää vakuutussopimuksen mukaisen laskuperustekoron. Tässä tarkoitetun vuosittain päätettävän lisäedun tason suhteen Suomi-yhtiö pyrkii lain edellyttämällä tavalla jatkuvuuteen korkotason suhteen. Suomi-yhtiö käyttää tästä lisäedusta nimitystä asiakashyvitys.
Edellä kuvattujen tavanomaisten vuosittain päätettävien asiakashyvitysten lisäksi Suomi-yhtiö on myöntänyt vanhoille asiakkailleen (asiakas, jonka edelleen jatkuva vakuutus oli voimassa Suomi-yhtiössä 1.7.1997) erityisetuja ja erityislisäetuja. Niitä määrättäessä on otettu huomioon vakuutuksen kesto, suuruus ja laatu. Vanhojen vakuutusten etuoikeus erityislisäetuihin on rajoitettu siihen määrään, josta näille vakuutuksille annettiin ehdollinen lupaus vuosina 1999 ja 2000. Siltä osin kuin vakuutuskannan pienentyminen mahdollistaa tätä suuremmat lisäedut, niitä myönnetään koko vakuutuskannalle korottamalla vuotuista asiakashyvitystä edellä kuvatulla tavalla määrättävää tasoa korkeammaksi. Vielä päättämättä olevien erityislisäetujen ja asiakashyvitysten korotusten suhteen yhtiö ei pyri samanlaiseen jatkuvuuteen kuin edellä tarkoitettujen tavanomaisten asiakashyvitysten osalta.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden osalta niiden lainsäädäntö ei sisällä kohtuusperiaatetta vastaavaa sääntelyä.
1.10 Muiden velkojen kirjanpitoarvo
Muut velat kuin vakuutustekninen vastuuvelka merkitään taseeseen nimellisarvoon tai, jos velka on sidottu indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon.
1.11 Verot sekä laskennalliset verovelat ja -saamiset
Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien veroihin verotettavan tulon perusteella maksetut tai palautetut sekä maksuun pantavat tai palautettavat verot. Verot on kirjattu varovaisuuden periaatteella siten, että epävarmoja saamiseriä ei ole huomioitu.
Suomen kirjanpito- ja verolainsäädännön perusteella voidaan tilinpäätökseen kirjata vapaaehtoisia varauksia ja suunnitelman ylittäviä poistoja. Nämä erät ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain, jos ne on vähennetty myös kirjanpidossa. Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset ja suunnitelman ylittävät poistot (poistoero) jaetaan toisaalta tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä toisaalta laskennallisen verovelan muutokseen ja laskennalliseen verovelkaan.
Emoyhtiön osalta laskennallisia verovelkoja tai -saamisia ei merkitä taseeseen, koska niiden toteutumista ei voida pitää todennäköisenä. Asiakkaille tehtyjen päätösten mukaisesti jaettavien lisäetujen vuoksi yhtiölle ei odoteta tulevina vuosina syntyvän merkittävää verotettavaa tuloa eivätkä verovelat tai -saamiset näin ollen realisoidu. Sijoitusten arvostuseroihin ja rahastoituihin arvonkorotuksiin liittyvien laskennallisten verojen toteutumista ei pidetä todennäköisenä emoyhtiössä tai konsernissa.
Tuloutettuihin arvonkorotuksiin ei liity verovelkaa, sillä ne luetaan korotusvuoden verotettavaan tuloon ja niistä tehty poisto ja arvonalennus vähennetään vastaavasti verotettavasta tulosta. Kohdistetusta konserniaktiivasta ei lasketa laskennallista verovelkaa. Konsernissa merkittävimmät erät syntyvät jaksotuseroista, vahvistetuista tappioista, kiinteistö- ja osakesijoitusten arvonalennuksista sekä poistoista. Toimintapääomasta ja vakavaraisuuspääomasta vähennetään laskennallinen verovelka vain, mikäli sen toteutumista pidetään lähitulevaisuudessa todennäköisenä eikä tunnuslukuja laskettaessa tehdä laskennallisista veroista johtuvia oikaisuja. Laskennallinen verovelka esitetään tilinpäätöstä laadittaessa vahvistetun verokannan (26 %) mukaisena.
1.12 Toimintapääoma
Vakuutusvalvontavirasto valvoo vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta. Keskeisimpänä mittarina käytetään toimintapääomaa, jolla tarkoitetaan varovaiseen käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen erotusta. Toimintapääoman ja oman pääoman on täytettävä vakuutusyhtiölaissa säädetyt vähimmäismäärävaatimukset. Toimintapääoma kerrotaan liitetiedoissa.
1.13 Ulkomaanrahan määräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoinna olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikaudella että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin.
Ulkomaisten tytäryritysten tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia ja tuloslaskelmaerät käyttäen tilikauden keskikurssia. Voiton tai tappion osalta muodostuva keskikurssiero merkitään konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Oman pääoman muuntoerot merkitään jaettuina konsernin sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan.
1.14 Eläkejärjestelyt
Emoyhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäisestä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta otetuilla eläkevakuutuksilla, lisäeläketurva puolestaan on yleensä hoidettu yhtiön myöntämillä ryhmäeläkevakuutuksilla. Eläketurvan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset on kirjattu tuloslaskelmaan myös siltä osin kun eläketurva on jätetty yhtiön vastuulle vakuuttamatta sitä. Lisäeläketurvan mahdollistamien yksilöllisten valintojen mahdollisia kustannuksia ei ole kirjattu tuloslaskelmaan. Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen käytännön mukaisesti.
1.15 Toimintokohtainen tuloslaskelmakaava
Vakuutusyhtiöiden tuloslaskelmakaava edellyttää toimintokohtaista laskentaa. Liikekulut sekä aineettomien hyödykkeiden ja koneiden ja kaluston poistot sisällytetään toimintokohtaisesti tuloslaskelman eriin. Korvausten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sisällytetään maksettuihin korvauksiin ja sijoitusten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sijoitustoiminnan kuluihin. Liikekuluina esitetään vain vakuutusten hankinnan ja hoidon sekä yleishallinnon kulut. Menevästä jälleenvakuutuksesta saadut palkkiot ovat liikekulujen vähennyserä. Myytävistä palveluista (muut tuotot) aiheutuneet kulut sisältyvät muihin kuluihin. Rakennusten suunnitelmapoistot esitetään sijoitustoiminnan kuluina.
1.16 Tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnusluvut lasketaan emoyhtiön ja soveltuvin osin konsernin tietoina Vakuutusvalvontaviraston vakuutusyhtiöille antaman määräyksen mukaisesti.
| Vakuutusmaksutulo = | ||
| Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta | ||
| Liikevaihto = | ||
| + | Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta | |
| + | Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa | |
| + | Muut tuotot | |
| Liikevoitto tai -tappio = | ||
| Voitto tai tappio ennen tasoitusmäärän muutosta, lisäetuja (asiakasetuja), | ||
| satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja | ||
| Kokonaistulos = | ||
| ± | Liikevoitto/-tappio | |
| ± | Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja | |
| arvonkorotusrahaston muutos | ||
| Liikekustannussuhde kuormitustulosta (%) = | ||
| + | Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta | |
| + | Korvausten selvittelykulut x 100 | |
| Kuormitustulo | ||
| Kuormitustulo on laskuperusteiden mukaan liikekustannusten kattamiseen | ||
| tarkoitettu erä. | ||
| Liikekustannussuhde taseen loppusummasta (%) = | ||
| + | Kokonaisliikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta | |
| + | Korvausten selvittelykulut x 100 | |
| + | Taseen loppusumma | |
| Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle (%)= | ||
| Sijoitusten tuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan ns. mukautettua Dietz:in kaavaa käyttäen niin, että sitoutunut pääoma lasketaan lisäämällä kauden alun käypään arvoon kauden aikaiset kassavirrat painotettuina sillä suhteellisella osuudella koko kauden pituudesta, joka on jäljellä tapahtumapäivästä tai tapahtumakuukauden puolivälistä kauden loppuun. | ||
| Sijoitustoiminnan nettotuottoerittely = | ||
| + | Sijoitustoiminnan suorat nettotuotot kirjanpidossa | |
| ± | Arvonmuutokset kirjanpidossa | |
| ± | Arvostuserojen muutos | |
| Kokonaispääoman tuotto ilman sijoitussidonnaista vakuutusta % | ||
| (käyvin arvoin) = | ||
| ± | Liikevoitto tai -tappio | |
| + | Korkokulut ja muut rahoituskulut | |
| + | Perustekorkokulu | |
| ± | Arvonkorotusrahastoon/käyvän arvon rahastoon kirjattu arvonkorotus/peruutus | |
| ± | Sijoitusten arvostuserojen muutos x 100 | |
| + | Taseen loppusumma | |
| − | Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka | |
| ± | Sijoitusten arvostuserot | |
| (tilikauden ja edellisen tilikauden keskiarvoina) Perustekorkokulu on vuoden aikana vakuutuksille hyvitetty laskuperustekorko lisättynä/vähennettynä mahdollisilla laskuperustekoron täydennysvastuun muutoksilla. |
||
| Toimintapääoma = | ||
| + | Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen | |
| ± | Tilinpäätössiirtojen kertymä | |
| ± | Sijoitusten arvostuserot | |
| ± | Laskennalliset verovelat | |
| + | Pääomalainat (Vakuutusvalvontaviraston luvalla) | |
| − | Aineettomat hyödykkeet | |
| ± | Muut laissa säädetyt erät | |
| Vakavaraisuuspääoma = | ||
| Toimintapääoma + tasoitusmäärä + vähemmistöosuus | ||
| Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) = | ||
| Vakavaraisuuspääoma x 100 | ||
| + | Vakuutustekninen vastuuvelka | |
| − | Tasoitusmäärä | |
| − | 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta | |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä = | ||
|
Tunnusluku lasketaan keskiarvona kuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä. Laskelmaa oikaistaan yksinomaan osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta. Henkilökuntaan kuuluvaksi lasketaan ne henkilöt, jotka ovat olleet työsuhteessa vakuutusyhtiöön. |
||