2 Riskienhallinta
2.1.Riskienhallintaperiaatteet
2.1.1 Riskienhallinnan tehtävä
Suomi-yhtiön riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, etteivät yhtiön hallittavissa olevat riskit vaaranna yhtiön tavoitteiden toteutumista.
2.1.2 Suomi-yhtiön toiminnan ohjauksesta
Suomi-yhtiössä työskentelee 12 henkilöä. Yhtiön kotimaisen toiminnan käytännön hoito on pitkälti ulkoistettu. Yhtiön henkilöstön tehtävänä on varmistua siitä, että yhtiön toiminta näin organisoituna johtaa sen vakuutuksenottajien kannalta tavoiteltuun tulokseen ja että ulkoistetut toiminnot täyttävät niille asetetut taloudelliset ja laadulliset tavoitteet.
Ulkomaisessa toiminnassa Suomi-yhtiö toimii omistamiensa tytäryhtiöiden kautta. Sen piirissä työskentelevien Suomi-yhtiön henkilöiden tehtävänä on johtaa ja ohjata toimintaa niin, että ulkomaisten yhtiöiden arvo kehittyy tavoitteiden mukaisesti.
2.1.3 Riskien tunnistaminen
Suomi-yhtiö tunnistaa toimintaansa ja sen tavoitteita uhkaavat riskit etukäteen ja listaa ne erilliseen riskienhallintasuunnitelmaan. Yhtiö ylläpitää menetelmiä, joilla se voi mitata riskejään ja niiden toteutumistodennäköisyyksiä sekä ehkäistä riskien toteutumista tai ainakin vaimentaa niiden vaikutuksen toimintaansa taloudellisen kantokykynsä edellyttämälle tasolle. Yhtiö ymmärtää, että vain hallitulla riskinotolla se voi saavuttaa riittävän hyvän taloudellisen tuloksen.
Riskienhallinta on Suomi-yhtiössä jatkuvaa toimintaa. Yhtiö on valmis muuttamaan riskienhallinnan sisältöä ja laajuutta yhtiön kulloistakin tilaa ja toimintaympäristöä vastaavaksi.
2.1.4 Riskienhallinnan vastuut
Kokonaisvastuu yhtiön riskienhallinnasta on yhtiön hallituksella ja toimitusjohtajalla. Hallitus arvioi vuosittain riskienhallinnan toimintaperiaatteita ja hyväksyy koko yhtiön toimintaa kattavan riskienhallintasuunnitelman. Yhtiön johto vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta.
Suomi-yhtiö on aikatauluttanut riskienhallintatehtävät vuosittain säännöllisinä aikoina toistuviksi. Tunnistettujen riskien seuranta on vastuutettu.
2.2 Vakuutustoiminnan riskienhallinta
Suomen vakuutussopimuslaki asettaa vakuutusyhtiölle tiukan vastuun yhtiön asiakkailleen antaman informaation oikeellisuudesta. Vaikka Suomi-yhtiö ei enää myönnäkään uusia vakuutuksia, tähän liittyvä riski on edelleen merkittävä. Se koskee jatkuvista sopimuksista annettavaa informaatiota. Riskin merkityksen takia kaikki kirjallinen asiakasinformaatio hyväksytään ennen käyttöönottoa Suomi-yhtiössä silloinkin, kun sen valmistelu ja antaminen on ulkoistettu.
Vastuuvelan riittävyyttä seurataan jatkuvasti erilaisten analyysien avulla. Vastuuvelan riittävyysriski liittyy myös vakuutusmaksujen tasoon. Suuressa osassa yhtiön vakuutuksia vakuutussopimus ei mahdollista maksujen korotuksia vakuutusliikkeen alijäämäisyyden vuoksi. Erityislisäetujen jaon käynnistymisen vuoksi on vaikea perustella tällaisia maksunkorotuksia, vaikka vakuutussopimus mahdollistaisi ne. Vastuuvelan riittävyydestä huolehtimalla luodaan oikea perusta erityislisäetujen määrittelylle. Vastuuvelan ja vakuutusmaksujen riittävyyttä varmistaa omalta osaltaan myös yhtiön tasoitusmäärä. Yhtiön vastuuvelkaan sisältyy erityisesti sairauskuluvakuutuksien osalta täydennysvastuita ko. liikkeen arvioidun tulevan alijäämäisyyden vuoksi.
Tällä hetkellä merkittävin Suomi-yhtiön vakuutustoiminnan tulokseen vaikuttava riski on eliniän jatkuva piteneminen. Riski liittyy eläkevakuutuksiin. Yksilöllisen eläkevakuutuksen eläkeajat ovat yleensä lyhyehköjä ja ne ovat pääosin ikien 60 ja 65 välillä. Vakuutuksiin liittyy usein turva kuoleman varalta, mikä pienentää eliniän pitenemisriskin merkitystä. Ryhmäeläkevakuutuksen eläke-etuudet ovat keskimäärin selvästi pitempiaikaisia. Niissä ei yleensä ole myöskään eliniän pitenemisen vaikutuksen kumoavaa kuolemanvaraturvaa. Ryhmäeläkevakuutuksen kuolevuusperusteet on muutettu kaikilta osin vakuutetun syntymävuoden perusteella määräytyviksi. Tämä ottaa tehokkaasti huomioon eliniän pitenemisen. Lisäksi vastuiden sopeuttaminen uuteen työeläkelakiin pienensi hieman yhtiön riskiä tältä osin. Yhtiö seuraa eliniän kehitystä ja sen trendiä erilaisilla vuosittaisilla analyyseilla.
Suomi-yhtiön vastuuvelan jakautuminen luokkiin ja kunkin luokan vastuuvelan keskimääräinen duraatio ilmenevät seuraavasta taulukosta:
| Vastuuvelka | Vastuuvelka | Erityislisäetui- | |||
| 31.12.2005 | 31.12.2006 | hin oikeutettu- | Duraatio | ||
| milj. e | milj. e | % | jen osuus | *** | |
| Henkivakuutus | |||||
| - Laskuperustekorko 4,5% | 1 228,8 | 1 164,8 | 21,9 | 98 % | 9 |
| Kapitalisaatiosopimukset | |||||
| - Laskuperustekorko 4,5% | 228,4 | 211,0 | 4,0 | 0 % | 2 |
| - Laskuperustekorko 3,5% | 364,3 | 293,8 | 5,5 | 0 % | 3 |
| Yksilöllinen eläkevakuutus | |||||
| - Laskuperustekorko 4,5% | 2 203,0 | 2 376,3 | 44,7 | 73 % | 8 |
| Ryhmäeläkevakuutus | |||||
| - Laskuperustekorko 4,5% | 3,8 | 3,7 | 0,1 | 0 % | - |
| - Laskuperustekorko 3,5%* | 785,9 | 818,3 | 15,4 | 0 % | 12 |
| Muu velka | |||||
| - Perustekoron täyd.vastuu** | 402,0 | 357,3 | 6,7 | - | - |
| - Kuormitustulon täyd.vastuu | 38,7 | 37,6 | 0,7 | - | - |
| - Muut | 47,5 | 44,2 | 0,8 | - | - |
| - Tulevien lisäetujen vastuu | 1,8 | 11,6 | 0,2 | - | - |
| Kaikki yhteensä | 5304,0 | 5318,6 | 100,0 | 8 | |
| * = Vastuuvelan diskonttokorko kaikissa 3,5%, joissakin sopimuksissa on kuitenkin tästä poikkeavia sopimuskorkoja (4,25% tai 4,5%) |
|||||
| ** = Perustekoron täydennysvastuusta katetaan vuotuinen laskuperustekorkovaade siltä osin kuin se ylittää 3,25%:a. |
|||||
| *** = Kertyneen vastuun mukainen eli tulevien maksujen vaikutusta ei huomioitu | |||||
Vakuutusten käytännön hoito on ulkoistettu. Sopimusten mukaan hoidosta vastaavalla yhtiöllä on oikeus kehittää hoitoprosesseja edellyttäen, että hoidon laatu säilyy ja ettei toiminnan taloudellinen tulos heikkene esimerkiksi hoitoprosessin yksinkertaistamisen seurauksena. Sitä, että ulkoistaminen johtaa tavoiteltuun lopputulokseen, seurataan jatkuvasti sekä korvaussuhteiden kehityksen että asiakkailta saadun palautteen kautta.
2.3 Sijoitustoiminnan riskienhallinta
Sijoitustoiminnan tuloksen vaikutus Suomi-yhtiön kokonaistulokseen on keskeinen. Asiakkaiden vakuutussäästöille vakuutussopimuksen mukaan hyvitettävä laskuperustekorko vaihtelee sopimuksittain 3,5 ja 4,5 prosentin välillä. Tämä laskuperustekorko on nykyiseen korkotasoon nähden korkea. Turvatakseen riittävällä tavalla myös pitkään jatkuvien sopimusten edut, Suomi-yhtiö päätti vuonna 2005 ottaa huomioon koron alentumisen. Tämä tehtiin varaamalla vastuuvelkaan erityinen erä, joka määrättiin arvioimalla vakuutuslajeittain määrä, joka tarvitaan alentamaan kyseisen lajin vastuuvelan laskuperustekorko 3,25 prosenttiin. Vastuunlisäyksellä katettiin vain vuoden 2005 loppuun mennessä kertynyt vastuu. Vuodesta 2006 alkaen tätä vastuuvelan osaa kartutetaan 3,25 prosentin korolla ja pienennetään vakuutuslajeittain kunkin lajin entisen laskuperustekoron ja 3,25 prosentin erotusta vastaavalla määrällä. Vuoden 2005 lopun jälkeen syntyvän vastuuvelan osalta korkotäydennyksen tekemisestä päätetään vuosittain erikseen. Korkotason nousun vuoksi tällaista täydennystä ei tehty vuonna 2006 syntyneelle vastuuvelalle. Tämä nostaa vastuuvelan keskimääräistä diskonttokorkoa. Se oli vuoden 2006 lopussa vajaa 3,4 prosenttia. Tehdystä täydennyksestä riippumatta asiakkaalle hyvitettävä laskuperustekorko säilyy vakuutussopimuksen määrittelemällä tasolla.
Laskuperustekoron lisäksi yhtiön pitäisi pystyä antamaan vakuutussäästöille kilpailukykyinen asiakashyvitys, jonka määrä riippuu asiakkaan kohtuullisesta tuottotavoitteesta, yleisestä korkotasosta, laskuperustekorosta ja yhtiön kannattavuudesta. Yhtiön tavoitteena on myös saavuttaa toimintapääomalleen 12 prosentin tuotto.
Edellä kuvattujen eri velkaerien tuottotavoitteiden kautta yhtiö määrittelee sijoitustoimintansa tuottotavoitteen.
Suomi-yhtiö mittaa sijoitustoimintansa riskitasoa AMR-suhteeksi kutsumallaan mittarilla. Se on stressitesti, jossa sijoitusriski pelkistetään yhdeksi luvuksi laskemalla yhteen eri sijoitusinstrumenttien riskit. Nämä riskit saadaan kertomalla kuhunkin instrumenttiin tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä kyseiseen instrumenttiin liittyvällä riskikertoimella. Näin saatua kokonaismarkkinariskiä verrataan yhtiön vapaaseen riskipääomaan, mikä on se määrä, jolla yhtiön toimintapääoma ylittää EU-normien mukaisen vähimmäispääomavaatimuksen. Yhtiö ottaa AMR-suhdetta määrätessään huomioon myös yleisen korkotason ja vastuuvelan laskennassa käyttämänsä keskimääräisen diskonttokoron ja asiakashyvityskäytännön mukaisen tavanomaisen asiakashyvityksen summan erotuksen.
Suomi-yhtiö on asettanut perusvakavaraisuustavoitteekseen 18 prosenttia. Käyttämällä AMR-suhteen avulla määritellyn riskinottokapasiteettinsa tehokkaasti se löytää itselleen sijoitusallokaation, jonka odotusarvotuotto saavuttaa vähintään edellä kuvatulla tavalla määritellyn yhtiön sijoitustoiminnan tuottotavoitteen. Sijoitusmarkkinoiden heilahtelun seurauksena yhtiön sijoitustoiminnan tuotto ja sitä kautta myös vakavaraisuus heilahtelevat. Samalla kun yhtiö pyrkii mahdollisimman korkeaan sijoitustuottoon, sen tavoitteena on pitää asiakkaidensa vakuutussäästöjen laskuperustekoron ja tavanomaisen asiakashyvityksen yhteismäärä kohtuullisen tasaisena korkotason suhteen. Vakavaraisuuspääoman tarpeen alentuessa myönnettävien erityislisäetujen ja asiakashyvitysten korotusten tasaisuusvaatimus on vähäisempi. Lisäetujen riittävään tasaisuuteen päästään sallimalla yhtiön vakavaraisuusasteen vaihdella perusvakavaraisuustavoitteen ympärille määritellyssä vakavaraisuusputkessa sijoitustoiminnan tuloksen heilahdellessa.
Yhtiön sijoitustoiminnan riskeistä merkittävin on markkinariski. Sitä hallitaan edellä kuvatulla tavalla AMR-suhteen avulla. Sijoitustoiminnan muihin riskeihin - operatiivisiin, likviditeetti- ja valuuttariskeihin - yhtiö on varautunut muun muassa siten, että se ei ota markkinariskiä EU-normien mukaista vähimmäispääomaa vastaan. Yhtiö varmistaa jatkuvalla seurannalla, että sen vastuuvelan kate täyttää lain ja viranomaismääräysten sille asettamat vaatimukset. Vastuuvelan katteen osalta Vakuutusvalvontavirasto on antanut yhtiölle poikkeusluvan ylittää katevaatimuksissa osakkeille asetettu enimmäismäärä tiettyyn rajaan asti siltä osin kuin katemääräykset rinnastavat osakkeiksi korkorahastoja, joiden sijoitukset sinällään olisivat katemääräysten mukaan joukkovelkakirjalainoja tai rahamarkkinasijoituksia. Korkotason laskuun liittyvä riski otetaan huomioon suoraan AMR-laskennassa. Sijoitustoiminta on ulkoistettu sen ohjausta lukuun ottamatta. Yhtiön oman sijoitustoiminnan ohjauksen tehtävänä on varmistua siitä, että ulkoistettu toiminta täyttää yhtiön tavoitteet ja että kaikilta osin toimitaan yhtiön hallituksen sijoitussuunnitelman määrittelemissä puitteissa. Oma sijoitusorganisaatio vastaa myös siitä, että ulkoistamissopimukset ovat yhtiön kannalta riittävän turvaavia.
Yhtiön sijoituskanta 31.12.2006 jakautui sen AMR-laskennassa käyttämän riskiluokittelun mukaan seuraavasti:
| Omaisuusluokka |
Allokaatiojakauma-%
|
|
| Rahamarkkina |
12%
|
|
| - Rahamarkkina |
13%
|
|
| - Johdannaiskorjaus 1) |
-1%
|
|
| Bondit ja korkorahastot |
43%
|
|
| - Valtiot |
24%
|
|
| - Investment grade |
11%
|
|
| - High Yield + EMD |
3%
|
|
| - VVK |
4%
|
|
| - Johdannaiset |
1%
|
|
| Osakkeet |
32%
|
|
| - Suomi |
9%
|
|
| - Kehittyneet markkinat |
13%
|
|
| - Kehittyvät markkinat |
5%
|
|
| - Käyttöom. + ei noteeratut |
1%
|
|
| - Private Equity |
4%
|
|
| - Johdannaiset |
0%
|
|
| Vaihtoehtoiset |
6%
|
|
| - Hedge fund |
6%
|
|
| - Raaka-aineet |
0%
|
|
| Kiinteistöt |
7%
|
|
| - Suorat |
5%
|
|
| - Epäsuorat |
2%
|
|
| Yhteensä |
100%
|
|
1) Riskiraportoinnissa johdannaispositio muutetaan vastaavaksi alla olevaksi ja vasta-arvo huomioidaan rahamarkkina-allokaatiossa.
2.4 Ulkomaan toiminta
Suomi-yhtiö jatkaa ulkomaisten tytäryhtiöidensä toimintaa, vaikka se ei enää myykään uusia vakuutuksia kotimaassa. Vuonna 2006 päätettiin käynnistää Baltiassa toimivien tytäryhtiöiden yhdistäminen eurooppayhtiöksi, jonka kotipaikka on Tallinna ja jolla on haarakonttorit kaikissa Baltian maissa. Tällä tehostetaan pääoman käyttöä ja mahdollistetaan muunkinlainen toiminnan tehostaminen. Suomi-yhtiön kokonaisriskin kannalta ulkomaisten yhtiöiden merkitys on vähäinen. Näiden yhtiöiden oma riskienhallinta on järjestetty paikallisesti kunkin yhtiön toiminnan ja sen kotimaan asettamien vaatimusten mukaisesti.
2.5 Muut riskit
Yhtiön riskienhallintasuunnitelmassa on käsitelty myös kustannuksiin, toimintojen ulkoistamiseen, henkilöstöön, tietojärjestelmiin, yhtiön toimintaympäristöön sekä ohjaukseen ja raportointiin liittyviä riskejä.
Kustannusten osalta merkittävin riski on kustannuskuormituksen riittävyys yhtiön jäljellä olevana toiminta-aikana. Tätä seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa vastuuvelkaa täydennetään siten, että kokonaiskustannuskuormitus on riittävä. Tällainen vastuuvelan täydennys tehtiin viimeksi vuonna 2005.
Ulkoistetut toiminnot hoitaa pääosin yhtiö, jolla on samantyyppistä toimintaa kuin Suomi-yhtiöllä. Tämän vuoksi Suomi-yhtiön on jatkuvasti tunnistettava potentiaaliset intressiristiriitatilanteet ja vältettävä sitä kautta niiden aiheuttamat ongelmat. Ulkoistettujen palvelujen laatua seurataan asiakaspalautteen ja toiminnan tuloksellisuuden kautta. Ulkoistamissopimuksilla minimoidaan niin paljon kuin mahdollista niiden hallitsemattomaan päättämiseen liittyvä riski. Päättymisriskiä pienennettiin sopimalla eräistä palveluntuottajan irtisanomisaikojen pidennyksistä, kun Pohjola-omistus myytiin OKO Pankki Oyj:lle. Nämä pidennykset vietiin yksittäisten sopimusten tasolle vuonna 2006, kun ulkoistamissopimukset uudistettiin OP-ryhmän ja sen eri yhtiöiden ja Suomi-yhtiön välisiksi.
Yhtiön oman henkilöstön pienuus korostaa avainhenkilöiden pysyvyyden merkitystä. Yhtiön henkilöstön osaamisrakenne on saatu henkilövalinnoilla sellaiseksi, että yksittäisen henkilön poistuminen organisaatiosta ei aiheuta kohtuuttomia ongelmia. Yhtiön työntekijämäärä ei mahdollista tätä pitemmälle menevää varamiehitystä. Henkilöstön pysyvyyttä parannetaan sitouttamalla henkilöstö yhtiöön mm. kilpailukykyisellä kokonaispalkkauksella.
Yhtiön vakuutuskannan hoitojärjestelmät ovat vanhoja ja perustuvat vanhahkoon tietojenkäsittelytekniikkaan. Järjestelmät ovat toimivia ja kustannustehokkaita käytössä. On mahdollista, että niiden tekninen ympäristö joudutaan jossakin vaiheessa uusimaan. Tehdyn kartoituksen perusteella järjestelmien turvallinen käyttöikä on toistaiseksi niin pitkä, että välitöntä tarvetta uusimiseen ei ole. Uusimispakko on riski, jota seurataan jatkuvasti. Järjestelmien vanhahko tietotekniikka lisää myös niiden vaatimaan kehitys- ja ylläpitotyöhön liittyvää henkilöriskiä. OP-Henkivakuutus on uusimassa omia hoitojärjestelmiään. Suomi-yhtiön tarkoitus on selvittää tämän työn edetessä, miltä osin sen vakuutuskanta voitaisiin hoitaa näissä uusittavissa hoitojärjestelmissä. Mikäli se osoittautuu mahdolliseksi, pienenevät hoitojärjestelmään liittyvät riskit merkittävästi.
Yhtiön toimintaympäristön, kuten vakuutustoimintaa koskevan lainsäädännön, muutokset vaikuttavat Suomi-yhtiön toimintaan rajoitetusti, koska yhtiö ei myy enää uusia vakuutuksia. Vaikutukset ovat lähinnä kustannuksia kasvattavia, mikä hoidetaan edellä kustannuksiin liittyvien riskien käsittelyä koskevassa kohdassa kuvatulla tavalla.
Yhtiön julkisuuskuvan säilyminen hyvänä on tärkeä asiakkaiden luottamuksen säilyttämisessä. Tähän liittyviä riskejä yhtiö hallitsee avoimella ja ymmärrettävällä tiedottamisella, jonka pääkohderyhmänä ovat yhtiön asiakkaat. Tiedottamista suunnataan riittävästi myös muille vakuutusyhtiöitä seuraaville tahoille.