Vakavaraisuuspääoman palautus laajeni

Keskinäisessä yhtiössä on omistajuuden perusteena voimassa oleva asiakassuhde.

Yksikään omistajavakuutuksenottaja ei ole sijoittanut yhtiöön varoja oman pääoman ehdoilla. Tällainen omistajuus ei realisoidu osinkona tai muuna oman pääoman tuottona.

Keskinäisen yhtiön toiminnan jatkuessa normaalisti omistajuus merkitsee ensi sijassa oikeutta osallistua yhtiön hallintoon. Suomi-yhtiön kohdalla tämä tarkoittaa oikeutta äänestää yhtiökokouksena toimivan edustajiston vaaleissa joka kolmas vuosi. Omistajuus päättyy vakuutussopimuksen päättyessä ilman minkäänlaista omistajuuteen perustuvaa korvausta.

Ylimääräinen pääoma palautetaan vakuutuksenottajille

Vaikka keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajat eivät ole sijoittaneet yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja, kuuluu yhtiön nettovarallisuus heille.

Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutusten myöntämisen vuoden 2005 alussa. Yhtiö on niin sanotussa run off -tilassa. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Sitä mukaa kuin vakuutuksia päättyy, yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve pienenee. Näin vapautuva vakavaraisuuspääoma palautetaan yhtiön vakuutuksenottajille. Palautusperuste ei ole heidän omistajuutensa vaan heidän vakuutusasiakkuutensa.

Suomi-yhtiö julkisti jo edellisellä tilikaudella ne periaatteet, joilla vakavaraisuuspääomaa palautetaan vakuutuksenottajille. Palautus suunnattiin aluksi kokonaan niin sanottuihin erityislisäetuihin. Niihin ovat oikeutettuja sellaiset nykyiset vakuutuksenottajat, joiden vakuutus oli voimassa Suomi-yhtiössä jo 1.7.1997. Tälle vakuutuskannan osalle on aikanaan annettu ehdollinen lupaus uusista erityislisäeduista. Yhtiön aiemmin julkistamissa ylijäämän palautusperusteissa tämän lupauksen määräksi vahvistettiin 840 miljoonaa euroa - aikanaan ehdollisesti luvattu määrä -  lisättynä korolla, joka hyvitetään 1.1.2005 alkaen määrän jakamatta olevalle osalle.

Ehdollisesti luvatusta määrästä  jaettiin vuoden 2005 päätöksillä jo yli 250 miljoonaa euroa erityislisäetujen piiriin kuluville vakuutuksille.

Yhtiön vakavaraisuuspääoma on selvästi suurempi kuin edellä mainitusta ehdollisesta lupauksesta täyttämättä oleva määrä. Suomi-yhtiön hallitus päätti jo aiemmin, että tuon määrän ylittävä vakavaraisuuspääoma palautetaan koko vakuutuskannalle. Tilivuoden aikana hallitus päätti käynnistää tämän palautuksen korottamalla merkittävästi vakuutuksille annettavia asiakashyvityksiä.

Jatkossa vakuutussäästöille annettavat asiakashyvitykset sisältävät kulloisenkin tuotto-odotuksen perusteella määrättävän osan lisäksi myös vakavaraisuuspääoman palautusta. Palautusta annetaan siinä määrin kuin yhtiön vakavaraisuusasema ja edellä mainitut erityislisäedut mahdollistavat. Vuonna 2007 vakuutussäästöt saavat vähintään kahden prosentin asiakashyvityksen. Kaikkiaan yhtiö jakoi viime vuodelta lisäetuina vakuutuksenottajilleen 315 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät sekä vuonna 2007 annettavat erityislisäedut että asiakashyvitykset.

Erityislisäetuna annetaan 9 prosentin korotus vanhoille eli jo ennen 1.7.1997 Suomi-yhtiössä voimassa olleille vakuutuksille. Se annetaan korottamalla vakuutussäästöjä ja niitä vastaavaa turvaa. Pääsääntöisesti kaikille vakuutussäästöille annettavaa asiakashyvitystä korotettiin 2 prosenttiyksiköllä. Vanhat vakuutukset saavat säästöilleen vuosituottoa parhaimmillaan yli 18 prosenttia (laskuperustekorko 4,5 prosenttia, aiemmin päätetty erityisetu 2,7 prosenttia, erityislisäetu 9 prosenttia ja asiakashyvitys 2 prosenttia).

Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on laskuperustekoron tasosta riippuen 6,0 - 6,5 prosenttia.

Riskivakuutusten maksunalennusten korotuksista päätettiin jo vuonna 2005 seuraavasti: vuodesta 2007 alkaen korotetaan erityislisäetujen piiriin kuuluvien riskivakuutusten maksujen alennuksena annettava lisäetu 20 prosentista 30 prosenttiin.

Kuluneelta tilivuodelta jaettujen erityislisäetujen jälkeen ehdollisesti luvatusta 840 miljoonasta eurosta on antamatta 464 miljoonaa euroa Suomi-yhtiössä jo 1.7.1997 voimassa olleille, nykyisten asiakkaiden vakuutuksille.

Vakavaraisuuspääoman palautus haluttiin laajentaa koko vakuutuskantaa koskevaksi jo nyt siksi, että mahdollisimman monet vakuutukset ehtisivät saada näitä palautuksia. Koska merkittävä osa nyt hyvin korkeista lisäeduista perustuu vakavaraisuustarpeen laskuun, on selvää, että nämä edut voivat vaihdella vuosittain merkittävästikin. Sen enempää erityislisäetu- kuin asiakashyvityspäätökselläkään ei milloinkaan vaaranneta yhtiön riskiasemaa. Valitun toimintatavan tavoitteena on säilyttää yhtiöllä riittävä kyky ottaa sijoitusriskiä. Näin toimien myös pitkään jatkuvien vakuutusten tuotto-odotus säilyy hyvänä.

Yhtiön vastuut ovat pitkäkestoisia

Henki- ja eläkevakuutussopimukset ovat usein hyvin pitkäaikaisia. Siksi Suomi-yhtiönkin vastuut jatkuvat pitkään. Yhtiö on hankkinut sekä asiantuntemusta että teknisiä valmiuksia, joiden avulla pystytään arvioimaan vakuutuskannan ja vastuuvelan kehitystä. Ensimmäiset tulokset tästä saatiin käyttöön tilivuoden aikana. Niistä ilmenee muun muassa, että vastuuvelka pienenee hitaasti. Vakuutettujen määrä vähenee suhteessa nopeammin, mutta sekin on parinkymmenen vuoden kuluttua vielä lähes 100 000 (nykyään yli 350 000).

Vastuuvelan ja taseen kehitystä kuvaavia arvioita käytetään yhtiön sijoitustoiminnan suunnittelussa. Run off -yhtiön sijoitusten pituuden pitää olla yhteen sovitettavissa yhtiön vastuiden purkautumisen kanssa.

Tehtyjen ennusteiden perusteella on helppo arvioida, että yhtiön run off -tila ei aiheuta merkittäviä uudelleensuuntaamistarpeita yhtiön sijoitustoiminnalle lähivuosina. Yhtiö voi säilyttää esimerkiksi sijoitusallokaationsa sellaisena kuin sen kulloinenkin riskiasema ja markkinanäkemys määräävät.

Kuvassa 1 on kuvattu yhtiön taseen loppusumman kehitystä vuosina 2006 - 2026. Ennuste on laadittu nykyistä korkotasoa ja sijoitusallokaatiota vastaavilla tuotto-odotuksilla. Siinä on oletettu asiakkaiden käyttäytymisen pysyvän suunnilleen nykyisen kaltaisena (vakuutusmaksut, takaisinostot, vakuutusajan päättymiset, eläketurvan nauttiminen). Tällaisten ennusteiden stokastisia versioita tarvitaan niin sijoitustoiminnan suunnittelua kuin erilaisten lisäetujen määrittelyäkin varten. Niiden avulla on tarkoitus myös ottaa huomioon tulossa olevat normiston muutokset, kuten EU-tasolla kehitettävät uudet vakavaraisuusvaatimukset (ns. Solvenssi II-projekti). Muutokset vaikuttavat lähitulevaisuudessa myös Suomi-yhtiön tapaisiin run off -yhtiöihin.

 

Vastuuvelan kesto vaihtelee vakuutuslajeittain

Kuvassa 2 on esitetty yhtiön vastuuvelan suhteellinen kehitys lajeittain vuosina 2006 - 2026. Se osoittaa, että yhtiön pitkäaikaisimmat vastuut ovat yksilöllisen henkivakuutuksen ja ryhmäeläkevakuutuksen vastuut. Ryhmäeläkevakuutuksessa tämä perustuu siihen, että pääosa vakuutetuista eläkkeistä on elinaikaisia. Henkivakuutukset taas tehtiin aiemmin jatkumaan hyvin korkeisiin ikiin asti. On mahdollista, että henkivakuutuksen takaisinostot lisääntyvät jatkossa siten, että vastuut jäävät tätä lyhyemmiksi.

Vastuuvelaltaan suurin vakuutuslaji on yksilöllinen eläkevakuutus. Sen osuus kokonaisvastuuvelasta kääntyy kuitenkin vähitellen laskuun. Syy tähän on useimpien tämän vakuutuslajin eläkkeiden määräaikaisuus.

Ennusteita laadittaessa on oletettu, että eläkesäästäjät nostavat eläkkeensä voimassa olevan suunnitelmansa mukaisesti. Useat heistä lykkäävät kuitenkin eläkkeensä nostoa suunnitelmaa myöhäisemmäksi. Jos näin tapahtuu jatkossakin, kääntyy tämän vakuutuslajin vastuuvelkaosuus laskuun kuvan 2 ennustetta hitaammin.

Kapitalisaatiosopimusten vastuuvelka on selvästi muita vakuutuslajeja lyhyempää. Se vähenee merkittävästi vuonna 2008 ja loppuu käytännössä kokonaan vuoteen 2012 mennessä.

Maksutulon aleneminen nopeaa

Kuvassa 3 on esitetty ennuste vakuutusmaksutulon kehityksestä. Ennuste osoittaa selvästi, että yhtiön maksutulo alenee hyvin nopeasti. Tämä, samoin kuin korvausmenoennustekin, on otettu huomioon tase- ja vastuuvelkaennusteissa. Siten vakuutusmaksutuloa kuvaavat ennusteet eivät tuo mitään erityistä uutta sijoitustoiminnan suunnitteluun.

Vakuutuksenottajien määrä säilyy pitkään huomattavana

Kuvassa 4 on esitetty arvio vakuutettujen lukumäärän kehityksestä. Ennuste on laadittu vakuutuslajeittain. Tästä seuraa, että sellaiset vakuutetut, joilla on useiden lajien vakuutuksia, esiintyvät ennusteessa useammin kuin kerran. Tilivuonna vakuutettuja oli runsaat 350 000. Äänioikeutettujen määrä vuoden 2006 edustajistovaaleissa oli vajaa 300 000, mikä kertoo vakuutuksenottajien todellisen kokonaismäärän tilikautena. Osan erosta selittää myös se, että ryhmäeläkevakuutuksessa vakuutettuja on enemmän kuin vakuutuksenottajia: äänioikeutettuja ovat vakuutuksenottajat, kun taas ennustekuvassa on esitetty vakuutettujen lukumääriä.

Tämän ennusteen perusteella voidaan arvioida yhtiön hallintomallin kehitystarpeita. Vakuutuksenottajien lukumäärä pysyy vielä kauan niin suurena, että on perustelua säilyttää yhtiön hallinto edustuksellisena.

Vakavaraisuuspääoman palauttaminen asiakkaille tekee hyvistäkin tuloksista tappiollisia

Kuten edellä on selvitetty, Suomi-yhtiö palauttaa koko vakavaraisuuspääomansa asiakkailleen erilaisina lisäetuina sitä mukaa kuin yhtiö ei toiminnassaan sitä enää tarvitse. Tavoitteena on tasapuolisuus eripituisia vakuutuksia kohtaan. Huomattava osa yhtiön vakavaraisuuspääomasta on omaa pääomaa, jota on kartutettu aiempien vuosien tuloksilla.

Lisäedun antamisella on tuloslaskelmaan tulosta heikentävä vaikutus, koska lisäetu kasvattaa vastuuvelkaa siitä, miksi se muodostuisi ilman lisäedun antamista. Siltä osin kuin lisäetu rahoitetaan omalla pääomalla, ei tuloslaskelmaan siirry positiivista vastaerää. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiön tuloslaskelmassa tulos muodostuu tappiolliseksi yleensä silloinkin, kun kokonaistulos itse asiassa on hyvä. Tuloslaskelmaa oikeamman kuvan tuloksesta saa arvioimalla uusien lisäetujen määrän ja vakavaraisuuspääoman muutoksen summaa.